Viime vuonna Matin ja Liisan Asemalla oli koolla 654 Kruisinkiin osallistunutta kulkupeliä. Kuva Eero Helin.
Radio Sandelsin päätoimittaja Reijo Glad on erityisesti yläsavolaisille läheinen mediatoimija, mutta hänen työnsä tiedetään ja tunnetaan myös valtakunnallisesti. Ansaittua tunnustustakin on pitkällä uralla kertynyt, viimeisimpänä musiikkiväen myöntämä Sisu-palkinto, jonka Reijo vastaanotti sunnuntaina 14. syyskuuta Tampereella Lavakauden päättäjäiset -tapahtumassa. Sisu-palkintoja myönnettiin kolme, Reijo Gladin lisäksi palkittiin Arja Havakka ja Katri Helena.
Sisu-palkinto myönnetään pitkästä ja johdonmukaisesta, edelleen jatkuvasta työstä suomalaisen musiikkikulttuurin hyväksi. Reijo Gladin palkinnon perusteluja: ”Palkinnon saajan uraauurtava työ Vihreät Niityt / Iskelmäviikko -tapahtuman perustajana ja suomalaisen iskelmämusiikin merkittävänä edistäjänä sekä oikeaa iskelmämusiikkia soittavan suositun Radio Sandelsin vetäjänä.”
Reijo Glad tutussa toimessa, lähdössä tekemään radiolähetystä jonnekin päin Ylä-Savoa.
Sananvapautta ja tasavertaisuutta
Sisu-palkinto lämmittää Reijo Gladin mieltä, paitsi suurena kotimaisen iskelmämusiikin ystävänä, mutta myös tinkimättömänä aidon paikallisradion puolestapuhujana. Radioalalla vuosikymmenten varrella tapahtuneet suuret mullistukset saavat kokeneen radiomiehen ensin huokaisemaan, sitten kertomaan asioita, jotka eivät normaaliin oikeustajuun välttämättä mahdu.
– Kaupallinen radiotoiminta alkoi Suomessa ensimmäisenä Pohjoismaana vuonna 1985. Alun perin mainosradiot olivat itsenäisiä paikallisia radioasemia, joiden perusidea oli oikein hieno sillä sisältö nojasi alueellisuuteen. Uusien radioasemien toiminta oli tiukasti säänneltyä, niiden piti edistää paikallisuutta ja sananvapautta. Paikallisradioiden toimiluvat myönnettiin yksitellen ja lupaprosessissa sisällöillä oli suuri painoarvo, vähintään puolet ohjelmista piti olla paikallista, Reijo muistelee.
Myös omistajuudelta edellytettiin monipuolisuutta, osakkaina oli järjestöjä ja organisaatioita ja vaikkapa saman seudun printtimedioilla saattoi olla vain vähemmistöomistus. Näin haluttiin estää liika keskittyminen ja samalla haluttiin turvata myös paikallisradion asema oman seutukunnan kansalaisvaikuttamisen välineenä. Ensi alkuun paikallisradioita olikin näillä ehdoilla yli viisikymmentä.
Reijo Glad vastaanotti musiikkiväen Sisu-palkinnon Tampereella 14.syyskuuta.
Tie auki mediatalojen kanaville
– Ensimmäinen kato paikallisradioasemilla alkoi käydä gramex- ja teostomaksujen käytyä liian raskaiksi. Todellinen murros tapahtui uudelle vuosituhannelle siirryttäessä, kun ministeriö myönsi toimiluvat kansainvälisille mediajäteille, joilla oli voimaa ja tahtoa tuhota paikallisradioverkosto. Mediajättien toimintaa helpotettiin muun muassa keventämällä paikallisuusvaatimuksia. Niitä laskettiin mediajättien toiveista ensin kahteen tuntiin päivässä ja toisessa vaiheessa paikallisuusvaatimus laskettiin yhteen tuntiin ja lopulta viestintäministeriö ei vaatinut enää sitäkään. Lopuksi paikallisradiotoimintaa tukeva laki kumottiin ja se korvattiin uudella tietoyhteiskuntakaarella, jossa paikallisuutta ei enää edes mainita, Reijo ihmettelee.
– Vuonna 2013-2014 olin paikallisradioiden edustajana ministeriön työryhmässä, jonka tehtävänä oli valmistaa suomalaisen radiotoiminnan selonteko tulevaisuuden kehittämistoimenpiteineen ja lakeineen. Luulin jo saaneeni esitykseen mukaan alkuperäiseen ideaan pohjautuvat ehdot paikallisradiotoiminnalle, aitoa paikallisuutta ja riippumattomuutta turvaamaan.
– Pettymyksekseni ne ministeriöön luovuttamisen jälkeen hyllytettiin eikä niistä ole sen koommin kuultu. Pian entisten paikallisradioiden tilalle alkoikin ilmaantua kansainvälisten mediajättien ja suurten lehtitalojen omistamia kanavia, Reijo ihmettelee.
Joka neljäs kuuntelee Sandelsia
Huolimatta yleisten lupaehtojen löystymisestä, on syksyllä 2012 toimintansa aloittanut Radio Sandels oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti tehnyt nykyisenkin toimilupa-anomuksensa alkuperäisiin periaatteisiin eli paikallisuuteen, sananvapauteen ja tasavertaisuuteen pohjautuen.
– Eivätpä ole voineet olla lupia myöntämättä, vaikka näitä alkuperäisiä ajatuksia tunnutaankin väheksyttävän ja pidettävän aikansa eläneinä. Monien vastoinkäymisten ja haasteiden keskellä emme kuitenkaan tee tätä radiotyötä virkamiehiä tai ylikansallisia toimijoita varten, vaan kuuntelijoillemme ja asiakkaillemme. Vaikka olemmekin lajissamme käytännössä harvinaisuus, aito paikallisradio, olemme ilmeisesti tehneet jotakin oikein.
– Pohjois-Savossa kuunneltavien kaupallisten radiokanavien kuunteluosuudet kertovat omaa kieltään. Neljän kärki on Radio Sandels 24,4%, Radio Nova 21,9%, Radio SuomiPop 11%, Radio Rock 5,7%. Nämä ovat uutisarvoisia tietoja, jotka eivät suurten lehtitalojen julkaisuihin pääse edes maksettuna ilmoituksena. Olenkin joskus ärtyisällä hetkellä kysäissyt, että jos sattuu aika jättämään, kelpaako edes kuolinilmoitukseni maakuntalehteen. Ihan selvää vastausta ei ole tullut siihenkään, Reijo naurahtaa lopuksi.
